Klassinen hieronta

Hieronta on hoitotarkoituksessa tehtävää kudosten mekaanista muokkausta. Pääosin käytetään kuutta eri otetta: sively, hankaus, puristelu, taputus, täristys, ja ravistelu. Näiden liikkeiden erilaisia yhdistelmiä on lukuisia, jotka sopivat eri tarkoituksiin ja eri vartalon osille. Hoidossa käytettävät tekniikat sekä voimakkuus määräytyvät sen perusteella mikä on hoidon tarkoitus ja mitkä ovat asiakkaan toiveet sekä kunto ja muut fyysiset tekijät.

Hieronnan aikana ja sen jälkeen elimistön aineenvaihdunta lisääntyy sekä pehmytkudosten elastisuus lisääntyy ja kipu lievittyy sekä lihakset rentoutuvat. Myös hermosto tasapainottuu. Vaikka olo heti hieronnan jälkeen saattaakin olla hyvin rentoutunut olo niin silti yleinen vireystila kohenee.

Paitsi jumien ja muiden kipujen helpottamiseen, hieronta sopii myös erittäin hyvin kokonaisvaltaiseen rentoutumiseen ja yleisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja esim. työperäisten ongelmien ja kiputilojen ennaltaehkäisemiseen.

Hieronnan jälkeen keholle on hyvä antaa aikaa palautua käsittelystä. Eli mielellään ei raskaita fyysisiä suorituksia saman päivän aikana. On myös hyvä juoda tavallista enemmän että keho saa pidettyä nestetasapainonsa kunnossa.

Urheiluhieronta

Urheiluhieronta on hierontaa pitkälti klassisten hierontaotteiden mukaan, mutta huomiota kiinnitetään tavallista enemmän siihen, mikä on urheilijan harjoitustilanne ja -aikataulutus. Hoito sovitetaan sen mukaan, mitkä ovat asiakkaan toiveet ja milloin pitää olla valmiina seuraavaan harjoitukseen tai kilpailuun. Hoidoissa saatetaan käyttää myös enemmän erilaisia ”tehokeinoja” kuin mitä tavallisen klassisen hieronnan yhteydessä.

Intialainen päähieronta

Nimensä mukaisesti Intiasta kotoisin oleva erittäin vanha hoitomuoto, intialainen päähieronta, perustuu käsitykseen, jossa terveys nähdään kokonaisvaltaisena fyysisen, psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin tasapainotilana. Länsimaihin päähieronta tuli vuonna 1981 intialaisen osteopaatin ja hierontaterapeutin Narendra Mehtan mukana ja levisi Suomeen asti vuonna 1991.

Kuinka ja mitä hierotaan?

Hieronta suoritetaan asiakkaan istuessa selkänojallisella tuolilla ja päähieronta aloitetaan rauhallisesti ja kiireettömästi. Hieronnan aikana käsitellään käsivarret, niska-hartiaseutu, pään ja kasvojen alue. Hieronta rakentuu laajasta valikoimasta erilaisia pyöritteleviä, taputtelevia, hankaavia ja painalluksia sisältävistä liikkeistä ja on erittäin rentouttava kokemus.

Hoidon jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus istua rauhassa muutamia minuutteja nauttien saavutetusta rentoutuneesta ja levollisesta olosta ja hyvänolontunteesta jonka hieronnan aikana vapautuneet endorfiinit tuovat tullessaan.

Päähieronnan vaikutukset

Päähieronta edistää pään alueen verenkiertoa, lymfakiertoa ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa. Lisäksi hieronta tasapainottaa autonomista hermostoa ja nopeuttaa kehon omia paranemisprosesseja. Päähieronta helpottaa päänsärkyä, niska-hartia särkyjä, jännitystiloja ja stressiä sekä helpottaa niiden aiheuttamia oireita. Usein myös unen laatu paranee.

Tällä hetkellä tekemäni hoito kestää itsessään n. 30 minuuttia, mutta varaathan aikaa itsellesi kuitenkin vähintään 45 minuuttia, jotta hyvä rentoutuminen ei mene kiireen vuoksi hukkaan. Myöhemmin syksyllä, lisäkoulutuksen myötä on myös mahdollisuus valita kestoltaan n. 50 minuuttia kestävä päähieronta, jossa läpikäydään laajemmin pidempiä ja monipuolisempia liikesarjoja koko hoidettavalle alueelle. Lisää infoa on luvassa myöhemmin.

Kuivakuppaus

Kuivakuppauksessa, toisin kuin verikuppauksessa, ihoa ei ole tarkoitus rikkoa ja valuttaa verta. Kuppaus voidaan suorittaa joko lasikupeilla lämmön avulla tai sitten silikonista tai kumista tehdyillä imukupeilla. Tarkoituksena on nostaa käsiteltävää kudosta alipaineen avulla ”irti” alustastaan kun perinteisellä hieronnalla yleensä pyritään painamaan kudosta alaspäin. Kuivakuppaus voidaan suorittaa paitsi kuppeja paikallaan pitäen, myös ns. liukukuppauksena jolloin kuppeja liikutellaan rasvatulla iholla. Kuppeja on eri kokoisia, joilla saadaan helposti käsiteltyä sekä pienemmät että isommat hoitoalueet. Kuppaus laittaa aineenvaihdunnan nopeasti käyntiin hoidettavalla alueella ja sitä voidaan hyvin käyttää esim. kudosten valmistelemiseen ennen varsinaista hierontaa.

Kuivakuppaus ei sovi pienille lapsille eikä raskaana oleville. On myös hyvä huomioida se, että tässä hoitomuodossa on varsin mahdollista se että ihoon saattaa tulla mustelmia.

Muita esteitä:

• kumi/silikoniallergia
• ihosairaudet, luomet, ihorikkoumat
• syöpä
• suonikohjut (myös leikatut)
• sydänsairaus tai sydämen vajaatoiminta
• veritaudit, anemia, verenvuototauti
• verenohennuslääkkeet (myös aspiriini ja disperiini)
• kortisonilääkkeet
• tuoreet vammat
• vaikea diabetes
• kuume ja tulehdussairaudet

Kalvokäsittely

Perinteisen klassisen hieronnan vaikuttaessa enemmän lihaksen aineenvaihduntaan, kalvokäsittelyllä pyritään parantamaan lihaskalvon aineenvaihduntaa ja saamaan kalvo venymään hyvällä kitkalla ja liikkeen avulla, liikkeen suunnan vaihdellessa. Kalvokäsittelyssä liike on huomattavasti hitaampaa kuin perinteiset hierontaotteet ja suoritetaan hyvin vähäisen väliaineen (rasva, öljy, vaha) kera. Kalvokäsittely on myös huomattavasti voimakkaamman tuntuista kuin perinteinen hieronta. Käytöstä sovitaan erikseen asiakkaan kanssa, mikäli se nähdään tarpeelliseksi.

Kinesio- ja urheiluteippaus

Kovalla, venymättömällä teipillä tehdyn klassisen urheiluteippauksen ja elastisella teipillä tehtävän kinesioteippauksen karkea ero on siinä, että urheiluteippauksella pyritään rajoittamaan, korjaamaan ja suojaamaan liikettä kun taas kinesioteippauksella lisätään, normalisoidaan ja optimoidaan liikettä.

Kovalla teipillä voidaan suorittaa esimerkiksi nivelen, kuten nilkan, täydellinen immobilisaatio (täydellinen liikkumattomuus) tai sitten tuetaan ja rajoitetaan liikettä johonkin tiettyyn pisteeseen asti, esimerkiksi silloin kun nilkka on kipeytynyt ja pitää varoa, ettei sitä liikuteta liiaksi. Sama pätee myös muihin kehon niveliin.

Kinesioteipillä taas pyritään säilyttämään nivelissä täysi liikelaajuus, mutta myös, teippaustarkoitus huomioiden, tukemaan niveltä. Kinesioteippaus tukee kehon luonnollisia paranemisprosesseja sensorisen stimulaation kautta. Teippi luo myös turvaa parantumisjakson aikana, koska tietoisuus omasta kropasta lisääntyy kun teipin tuoman tuen tuntee. Teipillä voidaan myös jossain määrin rajoittaa vääriä liikesuuntia.

Kinesioteippiä voidaan käyttää myös muualla kuin nivelten ongelmissa, esim. se voidaan asettaa selässä kipukohtaan nostamaan kudoksia ja näin vaikuttamaan aineenvaihduntaa aktivoivana tekijänä ongelman helpottamiseksi. Teippi toimii näin ollen ”24h terapeuttina” ongelma-alueella. Kinesioteipillä voidaan myös aktivoida tai disaktivoida jonkun tietyn lihaksen toimintaa.

Sekä kinesio- että urheiluteippauksessa on yhteistä se, että teippaajan on tunnettava anatomia, jotta teippauksen voi tehdä turvallisesti oikein. Väärin tehty teippaus voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vamman. Vastuuntuntoinen teippaaja ei teippaa, ellei ole varma siitä mitä tekee.

Lämpöhoito ja kylmähoito

Pakastimestani löytyy aina jäätä käytettäväksi hoidon yhteydessä, mikäli asiakas sitä haluaa tai se yhdessä katsotaan tarpeelliseksi. Esimerkiksi ”tenniskyynärpään” hoidossa jäätä voidaan käyttää kyynärvarren lihaksen kiinnityskohtien viilentämiseen hieronnan yhteydessä.

Käytän hoidoissani apuna myös lämpöhoitoa yleensä joko vesihauteessa lämmitettävän savipakkauksen tai sitten uunissa lämmitettävän turvepakkauksen avulla. Lämmin pakkaus voidaan esimerkiksi selkähieronnan yhteydessä laittaa lämmittämään ja valmistamaan yläselkää hierontaa varten sillä välin kun käsitellään alaselkää ja hoidon edetessä siirtää pakkauksen paikkaa aina tarpeen mukaan. Varsinkin talvella käytettynä lämpöhoito on erittäin mukava lisä hieronnan yhteyteen.

Venyttely

Hoidon yhteydessä käytetään myös tarpeen mukaan lisänä passiivisia ja aktiivisia venytyksiä. Aktiiviset venytykset ovat venytyksiä jotka asiakas voi itse suorittaa esim. kotona ongelma-alueille, jotka hoidossa on todettu. Passiiviset venytykset ovat enemmän hoidon yhteydessä käytettäviä venytyksiä, joita asiakas ei välttämättä kykene yksin tekemään. Hoidon yhteydessä tehtävät passiiviset venytykset ovat yleensä tehokas tapa lisätä kehon liikelaajuuksia ja venyttää (ongelma)lihasta.